Kannattaako sijoittajan juosta osinkojen perässä ja mistä yhtiöistä saa parhaan osinkotuoton? Markkinaraati puhuu tällä viikolla osinkokeväästä.
Osinkokeväästä näyttää tulevan vahva, arvioi Nordean senioristrategi Hertta Alava.
Viime vuonna suomalaiset pörssiyhtiöt maksoivat osinkoa ennätykselliset 14,7 miljardia euroa. Alavan mukaan näyttää siltä, että aika lailla samoihin lukuihin päästään myös tänä vuonna.
”Selkeästi enemmistö yhtiöistä korottaa osinkoaan tai pitää sen samana”, hän arvioi Markkinaraati-ohjelmassa.
Mitä osinko kertoo yhtiön tulevaisuudesta? Katso Markkinaraadin koko osinkojakso oheiselta videolta.
Katso video täältä
Minkä yhtiön nostaisit esiin kiinnostavana osingonmaksajana? Alavan mukaan esimerkiksi metsäyhtiöiden joukosta ja finanssisektorilta löytyy hyviä osingonmaksajia.
”Toki kannattaa katsoa osingon tasaisuutta, eikä pelkästään yhden vuoden numeroita”, hän vinkkaa.
Aktian salkunhoitaja Paavo Ahonen nostaa kiinnostavana osingonmaksajana esiin UPM:n, joka nosti osinkonsa uudelle tasolle tasaisten, hyvien osinkovuosien jälkeen ja myös uudisti osinkopolitiikkaansa, joka oli Ahosen mielestä ”vahva viesti” sykliseltä yhtiöltä.
”Lähivuosina myös tulee vähintään nykytasoista tai varmaan ehkä jopa nousevaa osinkoa”, Ahonen tulkitsee UPM:n viestiä.
Myös sijoittaja-kirjailija Karo Hämäläinen mainitsee UPM:n osinkomielessä kiinnostavana. 15 vuotta on ”jauhettu rahaa paperilla” ja nyt yhtiö viestii siirtymisestä uuteen, Hämäläinen summaa.
Osinkokuninkaiden kärkipaikkaa yli 2,9 miljardilla pitää korkotason nousun tukema Nordea.
”Jättipotti”, Aktian Ahonen kuvaa summaa.
Osinkokeväässä 2 ilmiötä
Hämäläinen nostaa osinkokeväältä esiin kaksi ilmiötä: ensimmäinen on se, että tulospettymyksestä huolimatta maksetaan valtava osinko ja toinen se, että yhtiökokouksilta haetaan entistä enemmän valtuuksia siihen, että hallitus saa päättää lopullisesta osingosta. Molemmista ilmiöistä hän mainitsee esimerkkinä Nokian Renkaat, jonka ohjeistus oli sijoittajille iso pettymys.
Markkinaraati
Markkinaraadissa puhutaan tällä viikolla osingoista. Kannattaako sijoittajan juosta osinkojen perässä? Entä mistä yhtiöistä saa parhaan osinkotuoton ja mitä osinko kertoo yhtiön tulevaisuudesta? Markkinaraati pohtii myös, miten toimii suomalainen osinkoverotus.
Muuan muassa näihin kysymyksiin ovat vastaamassa Nordean senioristrategi Hertta Alava, sijoittaja-kirjailija Karo Hämäläinen ja Aktian salkunhoitaja Paavo Ahonen.
Lähetyksen juontaa toimittaja Minna Karkkola.
Venäjältä yhä lähtöä tekevä Nokian Renkaat investoi lähivuosina voimakkaasti, mutta osinkoehdotus on yllättävän korkea: hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2022 maksetaan osinkoa 0,35 euroa osakkeelta toukokuussa ja että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään joulukuussa toisen, enintään 0,20 euron osakekohtaisen osinkoerän jakamisesta. Analyytikoiden keskiarvoennuste odotti vain 0,14 euron osinkoa.
Hämäläinen olisi toivonut Nokian Renkailta tässä ”vähän sordiinoa”.
”Vähän kauhistelen sellaista, että maksetaan hyvin suuria osinkoja.”
Nordean Alavan mielestä osingoissa harkinnanvaraisuus voi olla hyvä asia, sillä talousympäristössä on jonkin verran epävarmuutta ja syksyllä voidaan arvioida tilanne uudestaan.
”Ei ainakaan ylimakseta, mutta toisaalta ei kannata olla ylikonservatiivinenkaan.”
Kannattaako sijoittajan juosta osinkojen perässä? Yleensä ”osta ja pidä” -sijoittaja arvostaa osinkoja, josta tulee kassavirtaa, vastaa Nordean Alava. Hän huomauttaa, että osingonmaksu tuo usein kurinalaisuutta yrityksen toimintaan.
”Ei tehdä esimerkiksi liian kalliita yrityskauppoja.”