Venäjän asevoimat kykenee oppimaan virheistään, joten sitä ei tule aliarvioida, varoittaa amerikkalaistutkija.
Venäjä ei vuoden taisteluidenkaan jälkeen ole onnistunut murtamaan ukrainalaisten taistelutahtoa, ja on epätodennäköistä että se saavuttaisi alkuperäistä tavoitettaan eli Ukrainan muuttamista nukkevaltioksi.
Maa kykenee kuitenkin muuttamaan strategiaansa, vahvistamaan asemiaan Ukrainan etelä- ja itäosissa ja saavuttamaan jonkinlaisen laimennetun voiton, varoittaa Foreign Affairs -lehdessä kirjoittava yhdysvaltalaisen RAND Corporationin tutkija Dara Massicot.
Venäjän sotilasoperaatioita tutkivan Massicotin artikkelin nimi on yksinkertaisesti ”What Russia Got Wrong”.
Massicotin mukaan Venäjän vuonna 2008 aloittama asevoimauudistus ei vielä Ukrainan invaasion alkaessakaan osoittautunut riittäväksi. Esimerkiksi maan uudessa sotilasteknologiassa oli liikaa vikoja, ja maan panssarivaunuista puuttui tärkeitä omasuojajärjestelmiä.
Myös sotilaskoulutuksessa oli puutteensa, ja siirtämällä osan joukoistaan Ukrainan rajalle jo liki vuotta ennen hyökkäystä Venäjä heikensi mahdollisuuksia harjoitteluun ja kalustohuoltoon.
Venäjän doktriinin eli sotilasopin mukaan valtioiden välisen sodan tulisi alkaa viikkoja kestävillä ilmaiskuilla, joiden aikana vihollisen kriittinen infrastruktuuri tuhotaan. Vasta tämän jälkeen maajoukot aloittavat etenemisensä.
Nyt maajoukot hyökkäsivät heti ja vaikka ilmavoimat teki ensimmäisinä päivinä iskuja Ukrainan infraan, toiminta ei ollut systemaattista. Lisäksi Venäjä avasi yhtäaikaisesti useita hyökkäyssuuntia eikä pitänyt osaa joukoista strategisessa reservissä.
Tämän lisäksi suurin osa Venäjän sotilasjohdosta pidettiin invaasion suunnittelun ulkopuolella, ja heille kerrottiin suunnitelmista vasta vähän ennen hyökkäystä. Tämä johti koordinaatio- ja varusteluongelmiin: esimerkiksi huonosti suunniteltu elso-toiminta aiheutti tilanteita, joissa venäläisjoukot onnistuivat häiritsemään toisiaan.
Näistä ja muista artikkelissa mainituista ongelmista huolimatta Massicot painottaa, että Venäjä on osoittanut oppimiskykyä. Esimerkkinä tästä ovat muun muassa infrastruktuuriin suunnatut ohjus- ja dronehyökkäykset.
Toinen käytännön esimerkki on taktinen vetäytyminen vesistöjen yli vihollisen tulen alla. Siinä, missä toukokuussa 2022 Ukraina onnistui tuhoamaan Donets-jokea ylittäneen pataljoonan taisteluryhmän, venäläisjoukkojen vetäytyminen Dneprin yli marraskuussa sujui jo varsin hyvässä järjestyksessä.
Lisäksi esimerkiksi joukkojen komentorakennetta on muokattu.
Massicot varoittaa lukijoita aliarvioimasta Venäjän sotilaallista kykyä yhtä pahasti kuin maan sotavoimaa yliarvioitiin ennen invaasiota. Hän korostaa tilanteen vaikeaa ennustettavuutta ja uskoo taistelujen jatkuvan vielä pitkään.