”Halumme on edelleen nähdä Suomen ja Ruotsin jäsenyyden toteutuvan samassa aikataulussa. Se tapahtuuko näin ei ole meidän kummankaan käsissämme”, kirjoittaa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja. Hänen mukaansa Nato olisi kriisissä ”ihan pääsihteerin löysistä puheista riippumatta”, jos maiden jäsenyydet toteutuisivat eri tahtia.
”Suomi on päättämässä laeista, jotka vievät sen Natoon ilman Ruotsia, jos Turkki hyväksyy ensin Suomen jäsenyyden”, kirjoittaa ruotsalaislehti Svenska Dagbladet tiistai-iltana julkaistussa jutussaan.
Artikkelissa kerrotaan, millaisen viestin Suomen eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vei tiistain vierailullaan ruotsalaiskollegoilleen. Valiokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd) kertoi lehden mukaan, että niin sanotut Nato-lait säädetään helmi- tai maalikuussa ennen kevään eduskuntavaaleja ja eduskunnan vaalitaukoa. Lakien hyväksymisen jälkeen Suomi on omalta osaltaan viimeistellyt Nato-jäsenyyden ja jää odottamaan viimeisiä ratifiointeja.
Ruotsin riksdagenin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, ruotsidemokraatti Aron Emilsson sanoo SVD:lle, että enää ”ei ole epätodennäköistä”, että Suomesta tulisi Naton täysjäsen ennen Ruotsia, jolla on suuremmat hankaluudet jarruksi asettuneen Turkin kanssa.
Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Tuomioja kertoo julkisessa Facebook-kirjoituksessaan oman versionsa valiokunnan viestistä ruotsalaiskollegoille.
”Tänään olimme kertomassa että intressimme ja halumme on edelleen nähdä Suomen ja Ruotsin jäsenyyden toteutuvan samassa aikataulussa. Se tapahtuuko näin, ei ole meidän kummankaan käsissämme, mutta se että molemmat maat nyt hoitaisivat oman Nato-jäsenyyden ratifiointinsa samassa tahdissa olisi tätä tukeva signaali”, Tuomioja kirjoittaa.
”Sen jälkeen asia ei enää ole meidän käsissämme.”
Tuomiojalla on varsin tiukka näkemys sekä siitä, mitä Ruotsin ja Suomen ratifiointien eriytyminen tarkoittaisi Natolle, että puolustusliiton pääsihteerin Jens Stoltenbergin tuoreesta lausunnosta. Stoltenberg ilmoitti yllättäen tiistaina, että Suomen ja Ruotsin täysjäsenyyden yhtäaikaisuus ei ole Natolle ensiarvoista, vaan pääasia on, että molemmat hyväksytään mahdollisimman pian.
”Jos eriaikaisuus toteutuisi on se kriisi Natolle, ihan pääsihteerin löysistä puheista riippumatta”, Tuomioja katsoo.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) ei näe asiaa yhtä merkittävänä kuin Tuomioja. Halla-aho kertoo Helsingin Sanomille yhtyvänsä Stoltenbergin ajatukseen.
”Tuskin sillä on suurempaa merkitystä, tapahtuuko Natoon liittyminen Suomen ja Ruotsin osalta samana päivänä vai peräkkäisinä päivinä.”
Halla-aho vahvistaa HS:lle, että valiokunta vei Ruotsiin muuttuneen viestin siitä, että Suomen tavoite on saattaa Natoon liittymistä koskeva lainsäädäntö valmiiksi ennen vaaleja. Halla-ahon mukaan ulkoasiainvaliokunnalla ei kuitenkaan ollut ”yksiselitteistä” vastausta tai viestiä siitä, mitä Suomi todella tekisi, jos Turkki ja Unkari ratifioisivat ensin vain Suomen jäsenyyden.
”Sanotaanko, että ainakaan ulkoasiainvaliokunnassa ei ole selkeää vastausta tähän kysymykseen. Jos jollain muulla taholla on, niin sitten mahdollisesti on”, Halla-aho sanoo viitaten valtiojohtoon.
Myös Halla-ahon mukaan olisi kaikkien etu, jos Suomi ja Ruotsi liittyisivät puolustusliittoon samanaikaisesti.