Suomella on edessä ikäviä päätöksiä, arvioi konsultti Jussi Pyykkönen EVA:n julkaisemassa analyysissä.
Suomen valtiontalouden näkymät eivät ole mairittelevat. Näin arvioi konsultti, valtiotieteiden maisteri, Jussi Pyykkönen Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) analyysissa Talouspolitiikan johtajan kompassi.
”Suomalaisella talouspolitiikan johtajalla on edessään 13 miljardin euron sopeutustoimet kahden vaalikauden aikana”, hän kirjoittaa analyysissä.
Suomi kärsii kestävyysvajeesta, jonka umpeen kurominen edellyttää valtiovarainministeriön mukaan yhdeksän miljardin euron sopeutustoimia.
Lisäksi puolustus, ilmastonmuutoksen torjunta, sosiaali- ja terveydenhuolto, julkiset tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ja mahdolliset yllättävät menotarpeet edellyttävät neljän miljardin euron liikkumavaran luomista julkiseen talouteen.
Analyysin mukaan talouspolitiikassa on neljä vaihtoehtoista päälinjaa, joissa kaikissa on erilaiset onnistumisen mahdollisuudet ja vaikutukset kansantalouteen. Kaikki vaihtoehdot sisältävät ikäviä päätöksiä.
”Talouskasvu ei ratkaise budjettivajetta”
Reformistisessa linjassa keskitytään leikkauksia sisältäviin uudistuksiin, mutta siinäkään ei vältytä täysin veronkiristyksiltä.
Uudistuksista olennaisimmat ovat analyysin mukaan sote-uudistuksen korjaaminen, eläkeiän nostaminen, ansioturvan korvaava työnhakuraha, perusturvan uudistus ja työperäisen maahanmuuton esteiden purkaminen.
Vaikka reformisti välttyy analyysin mukaan kansantaloudelle haitallisilta leikkauksilta ja veronkiristyksiltä, hän joutuu todennäköisesti kohtaamaan esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen vastustuksen. Lisäksi uudistusten vaikutuksia joutuu odottamaan pitkään.
Kamreerin linjassa keskitytään leikkaamaan menoja, eikä siinä vältytä koulutusleikkauksilta. Maksimivaltion linjassa kiristetään veroja, myös keskituloisten ansiotuloveroja ja vähennetään siten työnteon kannustimia.
Minimivaltion linjassa lakkautetaan ja yksityistetään yhteiskunnan toimintoja ja siirretään palveluja ihmisten itse maksettavaksi.
”Talouskasvu ei ratkaise Suomen budjettivajetta. Sopeutuksilla on kansalaisten tuki, sillä suomalaisten enemmistö pitää julkisen talouden tasapainottamista akuuttina”, Pyykkönen arvioi tiedotteessa.
Taustalla väestön ikääntyminen
Valtiovarainministeriö arvioi joulukuussa, että Suomen kestävyysvaje on noin 3 prosenttia eli noin 9 miljardia euroa vuoden 2026 tasolla.
Keskeinen syy kestävyysvajeeseen on väestön ikääntyminen, minkä seurauksena seurauksena työikäisen väestön suhteellinen osuus vähenee ja keskimääräiset terveys- ja hoivamenot kasvavat.
Nykyisten ennusteiden mukaan sekä työvoima että väestö kääntyvät laskuun vuosisadan puolivälissä. Ennusteiden mukaan vuonna 2070 noin joka kolmas suomalainen on yli 64-vuotias, kun vuonna 2021 64-vuotta täyttäneitä oli väestöstä 23 prosenttia.