Niilo Simojoki
Norjalainen Jens Stoltenberg, 63, jättää Naton pääsihteerin tehtävän ensi lokakuussa peräti yhdeksän vuoden pituiseksi venyneen kauden jälkeen. Tämä pakottaa puolustusliiton löytämään itselleen uuden keulakuvan, eikä selvää ykkösehdokasta näytä vielä olevan.
Pääsihteeri on tähän mennessä ollut aina eurooppalainen. Nyt mietitään lisäksi, olisiko vihdoin naisen vuoro. Katseet ovat kohdistuneet muun muassa Viron pääministeriin Kaja Kallakseen sekä Liettuan pääministeriin Ingrida Simonyteen.
Balttijohtajat tunnetaan kovasta linjastaan suhteessa Venäjään, mikä ei ehkä ole vain etu kaikissa Nato-pääkaupungeissa. Venäjälle Naton johtajan valinta entisen Neuvostoliiton alueelta olisi varmasti näpäytys.
Idän suunnalta tulisi myös Slovakian presidentti Zuzana Caputova. Lännempää ehdolle voisi nousta Hollannin puolustusministeri Kajsa Ollongren. Entäpä EU:n entinen ulkopolitiikan korkea edustaja, italialainen Federica Mogherini?
Tai jos eurooppalaisuuden periaatteessa luovuttaisiin, ehkä Kanadan varapääministeri Chrystia Freeland? Hänen isovanhempansa ovat kotoisin Ukrainasta.
EU-komission puheenjohtajan ja Saksan entisen puolustusministerin Ursula von der Leyenin ansioluettelo varmasti riittäisi myös Naton johtoon, mutta hän ei ehkä ole käytettävissä.
Mahdollisia miespuolisia ehdokkaita voivat olla muun muassa Hollannin pääministeri Mark Rutte, Espanjan pääministeri Pedro Sanchez tai Britannian puolustusministeri Ben Wallace.
Natolla on nyt tosipaikka edessään, sillä tällä kertaa Stoltenberg ei aio perua aikeitaan kuten vuosi sitten tultuaan valituksi Norjan keskuspankin johtoon.