Uusi laki hyväksyttiin: Hoitoon ulkomaille, valtio maksaa kulut

Uuden lain myötä Suomessa ajaudutaan tilanteeseen, jossa potilas voi hakeutua yksityiseen hoitoon ulkomaille ja saada siitä valtiolta liki täyden korvauksen. Kotimaassa vastaavaa korvausta ei saa.

Eduskunta hyväksyi torstaina lain, joka toteuttaa terveydenhuollon valinnanvapauden mutkan kautta.

Potilas voi hakeutua hoitoon EU- ja ETA-alueelle joko yksityiselle tai julkiselle toimijalle.

Kustannukset korvataan siihen määrään saakka, joka vastaisi henkilön hyvinvointialueella, Helsingin kaupungissa tai HUS-yhtymässä samasta tai vastaavasta hoidosta aiheutuneita kustannuksia.

Potilas maksaa ensin hoitonsa ulkomailla, jonka jälkeen hän saa saamastaan hoidon korvauksen Kelalta.

Tilanne tarkoittaa sitä, että suomalaisilla toteutuu valinnanvapaus EU:ssa kotimaan rajojen ulkopuolella, koska palvelun tuottajana voi olla yksityinen tai julkinen taho.

”Hyvä asia”

Laki perustuu EU:n potilasdirektiiviin. Suomi on ollut sen tiimoilta EU:n rikkomusmenettelyssä, koska se on hidastellut lain täytäntöönpanossa.

Direktiivin lähtökohtana on, että potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU-valtiosta.

Tähän mennessä Suomesta ulkomaille hoitoon hakeutunut henkilö on saanut vain sairausvakuutuslain mukaisen Kela-korvauksen, joka on varsin pieni.

Annetun terveyspalvelun pitää olla hoitoon hakeutuvalle henkilölle lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti tarpeellinen. Tämä arvio voidaan tehdä ulkomailla palvelun tarjoajan toimesta.

”Hoitoon hakeutumiseen tulee uusi väylä, ja se on hyvä asia”, sanoo Hyvinvointiala Hali ry:n johtaja Eveliina Vigelius.

Joihinkin yksittäisiin palveluihin hakeutumiseen pitää saada ennakkolupa, mutta mihin, on vielä tarkentumatta.

Konsteja olisi kotimaassakin

Suomessa on moniin julkisiin terveyspalveluihin pitkiä jonoja.

Yksittäisen potilaan kannalta ulkomaille hoitoon hakeutuminen voi olla jatkossa aiempaa houkuttelevampi vaihtoehto esimerkiksi suun terveydenhuollossa.

”Hoitoon pääsyä kotimaassa voitaisiin parantaa ainakin kahdella tavalla: nostaa kotimaassa yksityisestä hoidosta maksettavaa Kela-korvausta, ja purkaa hoitojonoja esimerkiksi palvelusetelien avulla”, Vigelius toteaa.

Terveysalan pitkäaikainen vaikuttaja Juha Tuominen pitää lakia merkittävänä.

”Pääsemme tässä osaksi EU-perhettä. Se kannustaa myös kehittämään järjestelmiämme toimimaan tehokkaammin”, Tuominen toteaa.

Hän on työskennellyt muun muassa HUSin toimitusjohtajana ja Terveystalon ylilääkärinä. Tuominen toimii Docrates-syöpäsairaalan hallituksessa.

Toimipisteitä ulkomaille?

Pitkään on arvuuteltu, että lain myötä suomalaiselle yksityisille toimijoille voisi syntyä kannustin perustaa yksikkö ulkomaille, ja houkutella niihin potilaita Suomesta. Valtio maksaa hoitokustannukset rajojen ulkopuolella, mutta ei kotimaassa.

Valinnanvapautta ulkomailta

Potilas voi hakeutua EU- ja ETA-alueelle hoitoon. Hän saa hoidosta saman suuruisen korvauksen kuin mitä hoito olisi maksanut Suomessa.

Korvauksen voi hakea jälkikäteen, kun on potilas on ensin itse maksanut ulkomailla saadun hoidon.

Palvelun tuottaja voi olla julkinen tai yksityinen toimija, joka voi tehdä myös arvion hoidon tarpeesta.

Lakiin liittyvistä pykälistä osa tulee voimaan takautuvasti kuluvan vuoden alusta ja osa ensi vuoden alusta.

Ihan mitä tahansa palveluja ei korvata, vaan niiden pitää olla sellaisia, jotka kuuluvat kotimaiseen terveydenhuollon palveluvalikoimaan.

Vaikka toiminnan pitäisi nojautua ulkomailla paikallisiin potilaisiin, Suomesta tulevat hoidettavat voisivat luoda vakauttavaa perusvirtaa.

”Olisin hämmästynyt, jos yksityiset toimijat eivät tutkailisi tätä mahdollisuutta”, Tuominen toteaa.

Massiivista liikkeistä tuskin olisi kuitenkaan kyse. Lakia tehtäessä valtion menojen arvioitiin kasvavan uudistuksen myötä noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Laajentumista ulkomaille

Viime vuosina suomalaista terveysyhtiöstä Mehiläinen ja Terveystalo ovat ottaneet ensiaskelia ulkomaille.

Esimerkiksi Mehiläinen on toiminut vuodesta 2021 lähtien myös Virossa, Ruotsissa ja Saksassa.

Toiminta näissä maissa palvelee ensisijaisesti paikallista väestöä ja Mehiläiseen yrityskaupoin liittyneet yhtiöt ovat olleet toiminnassa jo pitkään. Esimerkiksi Virossa Mehiläisen Qvalitas ja Unimed ovat tarjoavat palveluita niin työterveydessä, erikoissairaanhoidossa kuin suun terveydenhoidossa.

”Hoidamme tarvittaessa meille hoitoon haluavia potilaita myös yli rajojen”, toteaa Mehiläisen yksityisten terveyspalveluiden toimialajohtaja Anssi Hartiala.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *