Brexitin vuosipäivä ei antanut Britanniassa aihetta juhlintaan, sillä maan talous on verrokkimaita jäljessä. Yhä useampi haikailee takaisin EU:hun, jonka kanssa hallitus parantelee suhteita, kirjoittaa Auli Valpola.
Brexitin kolmivuotispäivä kuun vaihteessa meni Britanniassa lähes huomaamatta. Parlamentin edustalla ei näkynyt meluisaa kansanjoukkoa iloitsemassa kuten EU-eron toteutuessa.
Brexitin saavutukset eivät antaneet aihetta juhlaan. Unionista lähdön tukijat puolustavat, että Britannian ongelmien taustalla ovat koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
Vastapuoli kysyy, miksi johtavien teollisuusmaiden joukossa Britannialla menee muita huonommin. Talous on yhä pienempi kuin ennen pandemiaa, ja maan ennustetaan olevan taantumassa tänä vuonna.
Ajatushautomo Centre for European Reform on laskenut, että ilman brexitiä brittitalous olisi kasvanut 5,5 prosenttia enemmän. Tulos on saatu vertaamalla samalla tasolla ennen brexitiä olleiden maiden kehitystä Britanniaan.
Englannin kieleen on ilmestynyt uusi sana ”bregret”, joka tulee sanoista ”brexit” ja ”regret” eli brexitkatumus. Viime kuukausina yhä useampi brexitiä äänestänyt on ilmaissut pettymyksensä ja haluaisi maan liittyvän uudelleen EU:hun.
Brexitin jälkeen tukijoiden ja vastustajien määrät pysyivät pitkään lähes samoina mielipidemittauksissa. Kuuden tänä vuonna tehdyn kyselyn yhdistelmä näyttää, että nyt 58 prosenttia tukee EU-jäsenyyttä ja 42 prosenttia haluaa olla ulkopuolella.
Vaikuttaa siltä, että katumapäälle ovat tulleet erityisesti EU:sta lähtöä tukeneet opposition työväenpuolueen entiset tukijat. He antoivat äänensä vuoden 2019 parlamenttivaaleissa Boris Johnsonille.
Poliittisessa keskustelussa brexit on ollut lähes tabu. Konservatiivipääministeri Rishi Sunak ei ole halunnut puhua siitä, että hänen kaudellaan suhteita EU:hun on yritetty normalisoida.
Lehtitietojen mukaan Britannian ja EU:n neuvottelijat ovat sovitelleet kiistaa Pohjois-Irlannin kaupan järjestelyistä ja edenneet. Tullirajahan tuli brexitissä Pohjois-Irlannin ja muun Britannian väliin, koska kovaa rajaa ei haluttu historiallispoliittisista syistä Irlannin saarelle.
Pöydällä on ehdotus siitä, että tullitarkastuksia tulisi Irlantiin tasavaltaan suuntaaville tavaroille, mutta ei pelkästään Pohjois-Irlantiin meneville. Malli kuulostaa hyvin samalta kuin mitä EU tarjosi jo syksyllä 2021.
Jos sopu EU:n kanssa syntyy, Sunakilla on vielä edessä iso työ myydä päätökset puolueensa oikeistosiivelle ja Pohjois-Irlannin unionisteille. He eivät halua alueelle muusta maasta poikkeavia järjestelyjä.
Kirjoittaja on Kauppalehden kirjeenvaihtaja Lontoossa.
LUE SEURAAVAKSI: