Sellaista ei voida ajatella, että Nato ei toimisi jo nyt, jos Suomen ja Ruotsin turvallisuus olisi uhattuna, Naton apulaispääsihteeri sanoo. Norjan pääministeri nosti esiin Sauli Niinistön ”signaalin”, joka tuli jo ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan.
Suomi ja Ruotsi saivat osakseen vahvaa tukea Oslon Leangkollenin turvallisuuskonferenssissa tällä viikolla.
Molempien maiden nopeaa Nato-jäsenyyden ratifiointia toivottiin sekä Nato-johtajan että Norjan pääministerin suulla. Samalla luvattiin kaikki mahdollinen apu molemmille maille.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on enää kiinni kahdesta maasta, Unkarista ja Turkista. Ongelmia on ollut etenkin Turkin kanssa, joka on esittänyt kovaa kritiikkiä Ruotsia kohtaan.
Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre nosti puheessaan esiin Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön sanat, jotka Niinistö sanoi kansainvälistä huomiota herättäneessä puheessaan jo ennen Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen alkua Ukrainassa.
Venäjä ja sen presidentti Vladimir Putin vaativat vuoden 2021 lopulla Natolta takeita, että puolustusliitto ei laajene. Vaatimus koski myös Suomea, joka ylläpiti Nato-optiotaan.
”Ja todettakoon taas kerran: Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme”, Niinistö sanoi vuoden 2022 uudenvuodenpuheessaan.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan laajamittaisesti 24. helmikuuta 2022. Suomi haki Nato-jäsenyyttä toukokuussa 2022.
Støre sanoi Leangkollenissa pitävänsä presidentti Niinistön ”signaalia” Nato-jäsenyyden suuntaan tärkeänä ja tulkitsi jopa Niinistön lausunnon aloittaneen Suomen Nato-tien.
”Ja hän teki sen sen jälkeen, kun presidentti Putin oli esittänyt näkemyksensä siitä, millaisen Euroopan hän halusi nähdä. Siitä todella alkoi se viimeinen vaihe. Se johti Suomen hakemukseen. Se on mielestäni tärkeää”, Støre sanoi.
Niinistön uudenvuodenpuheet ovat viime aikoina olleet laajemminkin esillä. Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Sinikukka Saari ja Charly Salonius-Pasternak kirjoittivat hiljattain ajatushautomo CEPA:n kansainväliselle yleisölle Niinistön radikaalisti muuttuneesta viestistä vuoden 2023 uudenvuodenpuheessa.
LUE LISÄÄ:
Naton apulaispääsihteeri Mircea Geoană sanoi puheessaan, että nyt on aika toivottaa Suomi ja Ruotsi tervetulleiksi Naton täysjäseniksi. Suomi ja Ruotsi kuitenkin istuvat jo nyt Naton pöydässä ja ovat tiiviisti mukana Naton toiminnassa niin poliittisesti kuin sotilaallisestikin, Geoană sanoi.
Suomen ja Ruotsin turvallisuus on Geoanăn mukaan jo vahvistunut, kun jäsenmaat ovat antaneet maille turvallisuusvakuutuksia.
”On mahdoton ajatus, että Nato ei toimisi – jo tässä vaiheessa – jos Suomen tai Ruotsin turvallisuus olisi uhattuna”, Geoană sanoi.
Hän korosti kesän Vilnan huippukokouksen merkitystä elintärkeäksi. Nato-maiden on jatkettava sotilaallisia panostuksia kansallisesti, hän vaati. Puolustusmenojen kahden prosentin osuudesta on tulossa pikemminkin lattia kuin katto, Geoană sanoi.
”Vaikka sota loppuisi huomenna, asiat eivät palautuisi ennalleen. Turvallisuusympäristömme on perustavanlaatuisesti muuttunut, ja kohtaamme pitkällä aikavälillä vihamielisen suhteen Venäjän kanssa”, Geoană sanoi.
Geoană odottaa kaikkien Nato-maiden toteuttavan sitoumuksensa puolustusmenoista.
”Tarvitsemme hyvin varusteltuja, hyvin koulutettuja, moderneilla kyvyillä varustettuja sotilaita, valmiina nopeaan toimintaan.”
LUE MYÖS: