”Velkaa ovat siis ottaneet kaikki, ja tällä hallituskaudella sille on ollut jopa opposition siunaus”, näpäyttää välikysymykseen vastannut valtiovarainministeri Annika Saarikko.
Hallituksen velanotolle on ollut kuluneella kaudella opposition tuki, katsoo valtiovarainministeri, keskustajohtaja Annika Saarikko. Hän vastasi opposition välikysymykseen Suomen velkaantumisesta.
Perussuomalaiset ei ole mukana välikysymyksessä, mutta esitti tänään täysistunnossa oman epäluottamuslauseensa hallitukselle.
Saarikon mukaan julkisen talouden velkaantumista ovat voimistaneet kuluvalla kaudella tapahtuneet kriisit, ensin koronapandemia ja sitten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Kaikkiaan Venäjän hyökkäykseen liittyvät uudet menot ovat Saarikon mukaan noin 8 miljardia euroa vuoteen 2026 mennessä.
”Vain noin 200 miljoonaa euroa jää pysyväksi menoksi, muiden menojen ollessa koronatoimien tapaan määräaikaisia”, Saarikko sanoi vastatessaan välikysymykseen eduskunnassa.
Koronamenot, kuten testaus, rokottaminen, muut sote-menot sekä yritysten tuet, olivat määräaikaisia kustannuksia, hän listaa. Koronamäärärahoja on Saarikon mukaan budjetoitu vuosille 2020–2023 yhteensä noin 16 miljardia euroa.
Muita kuin kriisimenoja on hallituskaudella toteutettu Saarikon mukaan noin 12 miljardilla eurolla, josta noin 2 miljardia on ollut valtion omaisuustuloilla rahoitettuja niin sanottuja tulevaisuusinvestointeja. Näin ollen kriisien ulkopuoliset toimet ovat kasvattaneet velkaa noin 10 miljardilla eurolla, Saarikko summaa.
”Merkittävimpiä kriisien ulkopuolisia menokohteita ovat olleet lisärahoitus sote-palveluihin, hoitotakuuseen ja hoitajien koulutukseen. Koronan myötä nämä panostukset ovat olleet entistä tärkeämpiä. Oppositio on tukenut näistä menoista jokaista. Merkittävät panostukset on tehty myös poliisien määrän lisäämiseen. Sitäkin oppositio on vaatinut. Lisämenojen vaatimisen ohella oppositio on ollut mukana linjaamassa niistä parlamentaarisesti. Tutkimuksen ja kehityksen merkittävä ja pysyvä lisärahoitus tehtiin opposition tuella”, Saarikko huomauttaa.
”Vastaava parlamentaarinen linjaus tehtiin veikkausvoittovarojen pienentymisen kompensoinnista, jotta esimerkiksi tieteen, taiteen ja lasten liikkumisen rahoitus turvataan.”
Myös kotitalouksien sähkötuella, etuuskorotuksilla ja ylimääräisellä lapsilisällä oli Saarikon mukaan opposition vahva tuki. Lähes kaikille hallituksen esittämille kriisien ulkopuolisille menokohteille on siis löytynyt opposition vahva tuki, mutta vain oppositiossa voi samaan aikaan sekä kannattaa menoja että vastustaa niitä, Saarikko näpäyttää.
Saarikon mukaan hallituksen päätökset kriisien ulkopuolelta jättävät julkiseen talouteen lopulta vain 2 miljardin euron pysyvän alijäämän, joka kutistuu hallituksen työllisyystoimien vaikutuksen myötä noin 1,5 miljardiin euroon vuosikymmenen lopulla. Valtiovarainministeriön (VM) arvion mukaan hallituksen työllisyystoimet vahvistavat julkista taloutta vuosikymmenen lopussa noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa, Saarikko sanoi.
Saarikko: Oppositio olisi velkaantunut yhtä lailla
Opposition vaihtoehtobudjeteista ilmenevällä menolla Suomi velkaantuisi käytännössä yhtä paljon. Käytännössä siis oppositio ei olisi Saarikon mukaan velkaantunut hallitusta vähemmän.
”Vaihtoehtobudjeteissa on hyvääkin, mutta esimerkiksi kokoomuksen vaihtoehto on rakennettu savimaalle: VM:n arvion mukaan kokoomuksen esittämät tulot haittaveroista ovat ylimitoitettuja, ja osaa kokoomuksen menoleikkauksista ei edes löydy valtion budjetista. Muu oppositio ei pärjää sen paremmin. Perussuomalaiset leikkaisivat kehitysyhteistyöstä, mutta eivät esitä juuri muita muutoksia kuluvan vuoden budjettiin. Perussuomalaiset siis tukevat hallituksen talouspolitiikkaa pitkälti sellaisenaan.”
Samoin tekee Saarikon mukaan myös kristillisdemokraatit (KD).
”Vaihtoehtobudjetissaan KD ehdottaa lisäksi lukuisia merkittäviä lisämenoja, mutta on unohtanut merkitä ne budjettinsa menoriveille.”
Finanssikriisistä alkanut velkaantuminen on jatkunut Suomessa jo 15 vuotta ja velkaantumisen suurin syy on hidas talouskasvu, Saarikko huomauttaa. Välikysymys velkaantumisesta olisi hänen mielestään yhtä lailla voitu esittää kuudelle edellisellekin hallitukselle sillä erotuksella, etteivät ne kohdanneet yhtäkään pandemiaan tai sotaan verrattavaa kriisiä.
”Kun monet verrokkimaat elpyivät finanssikriisistä muutamassa vuodessa, on Suomen reaalinen bkt asukasta kohden edelleen 15 vuoden takaisella tasolla. Tänä aikana jokainen eduskuntapuolue, myös välikysymyksen esittäjä kokoomus, on ollut hallituksessa kerryttämässä julkista velkaa. Kokoomuksen lisäksi myös muu oppositio istuu velkaa lisänneiden pöydässä.”
Kokoomuksen johtamina budjettivuosina 2012–2015 valtio velkaantui lähes 30 miljardia euroa, Saarikko muistuttaa.
”Todettakoon vielä erikseen, etteivät velkaantumista kiihdyttävät miljardiluokan veronkevennykset ole olleet hallituksen työlistalla.”
”Tarvitsemme määrätietoista kasvu- ja työllisyyspolitiikkaa, jolla talous lähtee vahvempaan nousuun. Samalla tarvitaan myös sopeutustoimia velkaantumisen taittamiseksi. Eduskuntavaaleissa kukin meistä esittelee tästä kansalaisille omat näkemyksensä.”
Miljardin veronkevennyksiä ajaa nimenomaan kannatusmittausten kärkeä tällä hetkellä pitävä kokoomus.