Ensi vuoden talous- ja inflaatiokehityksen ennakointi on aivan poikkeuksellisen vaikeaa. Onkin kiinnostava kysymys, miltä nyt tehty ratkaisu kilpailukyvyn- ja ostovoiman näkökulmasta näyttäytyy, kun sitä ensi vuonna ruoditaan.
Teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden työntekijäsopimuksista löytyi sopu, jonka osapuolten hallinnot hyväksyivät viikonloppuna. Teollisuuden työmarkkinasovulla on neljä keskeistä vaikutusta.
Teknologiateollisuuden työntekijäsopimus on keskeinen mittatikku työmarkkinoilla ja se on perinteisesti osaltaan määrittänyt palkankorotusten niin sanottua yleistä linjaa.
Uusi teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimus on kaksivuotinen ja sopimuksen kustannusvaikutus on yhteensä 7 prosenttia. Muutosta Teollisuusliiton reilu viikko sitten hylkäämään sovintoehdotukseen verrattuna oli se, että yleiskorotuksen osuus palkankorotuksista kasvoi ja kertaerä nousi 150 eurolla 400 euroon.
Sopimuksen kustannusvaikutus tälle vuodelle on 4,5 prosenttia, josta palkkapohjiin tuleville vuosille jäävät 3,5 prosentin palkankorotukset.
Kilpailukykykehitykseen vaikuttaa moni tekijä, muun muassa tuottavuuskehitys ja kehitys kilpailijamaissa. Etukäteen on ennakoitu, että esimerkiksi Ruotsissa palkankorotukset voisivat tänä vuonna asettua reiluun kolmeen prosenttiin. Toisaalta SAK:n tavoitteissa ollut Saksan teollisuuden taso on selvästi tätä korkeampi.
Eri maiden sopimusjärjestelmissä on tuntuvia eroja, ja asetelmiin vaikuttaa niin moni tekijä, että eri maiden ratkaisujen tarkka vertailu onkin usein vaikeaa. Esimerkiksi Saksassa on käytetty korona-aikana paljon kertakorvauksia, jotka eivät jää ”palkkapohjiin”.
Inflaatioennusteisiin liittyy suurta epävarmuutta
Kilpailukykypohdintojen ohella keskeinen kysymys tällä neuvottelukierroksella on ollut ostovoimakehitys. Laukkaava inflaatio järsi ostovoimaa viime vuonna poikkeuksellisella tavalla.
Nyt sovittujen korotusten myötä ostovoimakuoppa ei monella palkansaajalla välttämättä ainakaan suuresti enää kasva. On hyvä muistaa, että sopimuskorotusten ohella palkkoja nostavat myös liukumat. Tälle vuodelle on ennakoitu noin viiden prosentin inflaatiota, mutta inflaatioennusteisiin liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta.
Usein todetaan, että näkymät ovat sumuiset, mutta nyt ensi vuoden talous- ja inflaatiokehityksen ennakointi on aivan poikkeuksellisen vaikeaa. Onkin kiinnostava kysymys, miltä nyt tehty ratkaisu kilpailukyvyn- ja ostovoiman näkökulmasta näyttäytyy, kun sitä ensi vuonna ruoditaan.
Aukeaako suma?
Neuvottelusuma työmarkkinoilla on viime kuukausina kasvanut. Teollisuuden ratkaisujen löytymisen voi ennakoida avaavan neuvottelusumaa.
Toki jokaisella alalla on omat erityiskysymykset, joten omia koukeroita muissakin neuvotteluissa voi tulla, ratkaisut venyä ja lakkojakin tulla.
Lakonuhkia on kaupan alalla ja kuljetusaloilla sekä toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden osalta teollisuudessa. Näiden lakonuhkien väistyminen edellyttää ratkaisujen löytymistä kunkin alan neuvotteluissa.
Yksi avainkysymys on, mitä tapahtuu Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sopimusväännöissä. AKT ja työnantajapuolta edustava Satamaoperaattori ovat tänään jälleen sovittelussa.
Satojen miljoonien lasku julkiselle taloudelle
Teollisuuden ratkaisulla olisi moninaisia vaikutuksia, sillä kuntien ja hyvinvointialueiden palkankorotukset on linkitetty teollisuuden ja kuljetusalojen palkkaratkaisuihin.
Paljonko lopulta vaikutus on, riippuu muun muassa AKT:n sopimusratkaisusta ja siitä, miten kunta-alan neuvotteluosapuolet lopulta tulkitsevat teollisuuden ja kuljetusalojen ratkaisuja.
Kuntien ja hyvinvointialueiden työvoimakustannuksiin saattaa hyvin tulla bruttona esimerkiksi 600 miljoonan euron kasvu linkityksen myötä.
Mitä ovat askelmerkit tulevaan?
Työmarkkinakierrosta on raamittanut taustalla kunta-alan ratkaisu. Kunta-alan sopimushimmeli tehtiin palkkaohjelman osalta viideksi vuodeksi, joten se roikkuu katossa vielä pitkään.
Suomen työmarkkinoilla viime vuodet ovat olleet myrskyisiä ja uusia askelmerkkejä on haettu. Kiinnostava piirre jatkoa ajatellen tällä työmarkkinakierroksella on ollut, että SAK:ssa linjattiin nyt liittojen yhteisiä palkkatavoitteita.
Tulevia työmarkkina-askelmerkkejä pohdittaessa on hyvä huomata, että vientiyritysten kustannustasoon vaikuttaa välillisesti myös se, mitä muilla aloilla tapahtuu. Vientiteollisuus esimerkiksi ostaa kotimaasta paljon palveluita ja välituotteita.
Suomen Pankissa muutama vuosi sitten tehdyn selvityksen mukaan kotimarkkinatoimialojen yhden euron palkankorotus aiheuttaa lähes yhtä suuren laskun vientituotannolle kuin vientialojen oma yhden euron palkankorotus.
Alojen ristikkäistä vaikutusta on pidetty yhtenä keskeisenä perusteena palkanmuodostuksen vientivetoisuudelle, jossa avoimelle kansainväliselle kilpailulle alttiit alat määrittäisivät työehtoratkaisujen laajemman kustannusvaikutuksen.
Näkemykset työmarkkinoilla vaihtelevat jyrkästi siinä, miten vientivetoisuus nähdään työmarkkinarakenteiden muuttuessa.